Diabetes
1. Case: Insuliinidiabeetikon ateriasuunnittelu
Insuliinidiabeetikon haastattelu
Mitä minun tulee ajatella, kun syön aamupalaa, lounasta tai päivällistä.
Saan syödä normaalia ruokaa, mutta minun pitää laske hiilihydraatit.
10 grammaa hiilihydraatteja tarvitsee 1 yksikön insuliinia.
40 grammaa hiilihydraatteja tarvitsee 4 yksikköä insuliinia.
Voileipä sisältää tavallisesti 20 grammaa hiilihydraatteja.
Voileivän päällysteet esim. kinkku, juusto ja vihannekset vastaavat 0 hiilihydraattia.
Kananmunan kokoinen peruna vastaa 10 grammaa hiilihydraatteja.
Jogurtti vastaa 15 grammaa hiilihydraatteja.
1 dl Cornflakes-muroja tai mysliä vastaa 20 grammaa hiilihydraatteja.
Internetistä löytyy taulukoita, joista käy ilmi ruoan sisältämän hiilihydraattien määrä.
Verensokeri tulee mitata ennen ruokailua, jotta tiedetään, kuinka paljon insuliinia tarvitaan ruokaan ja verensokerin säätelyyn.
Mittaan verensokerin uudelleen 2 h aterian jälkeen.
Potilas – sairaanhoitaja – dialogi:
S: Mitä sinun tulee ottaa huomioon, kun syöt aamupalaa, lounasta tai päivällistä?
P: Saan syödä normaalia ruokaa, mutta minun täytyy laskea hiilihydraatit. Jokaista 10 grammaa hiilihydraattia kohtaan tarvitsen 1 yksikön insuliinia.
S: Joten jos syöt 40 grammaa hiilihydraatteja, kuinka paljon insuliinia tarvitset silloin?
P: Silloin tarvitsen 4 yksikkö insuliinia. Esim. Voileipä vastaa tavallisesti 20 grammaa hiilihydraatteja, joten silloin tarvitsisin 2 yksikköä insuliinia sitä varten.
S: Entä voileivän päälliset, kuten kinkku, juusto ja vihannekset?
P: Ne eivät sisällä hiilihydraatteja. Kananmunan kokoinen peruna sisältää 10 grammaa hiilihydraatteja ja jogurtti 15 grammaa hiilihydraatteja. Desilitra muroja tai mysliä sisältää 20 grammaa hiilihydraatteja.
S: Kuulostaa siltä, että olet ajan tasalla. Internetistä löytyy taulukoita, joista käy ilmi kuinka paljon hiilihydraatteja eri ruoissa on.
P: Joo, käytän sitä. Mittaan myös verensokerin ennen ruokailua, jotta tiedän, kuinka paljon insuliinia tarvitsen.
S: Hyvä. Milloin mittaat verensokerin uudelleen aterian jälkeen?
P: Mittaan sen uudelleen noin kaksi tuntia aterian jälkeen.
S: Hyvä. On tärkeää tarkkailla verensokeritasoa ja säädellä insuliinia sen mukaan.
Lähde / Källa: www.kolhydrater.nu
Tehtävät
1.1 Ristikko 1
1.2 Ristikko 2
1.3 Ristikko 3
2. Case: Diabetespotilaan jalkahoito
S: Hei! Tänään saat tietoa, kuinka voit hoitaa jalkojasi parhaalla mahdollisella tavalla. Diabeetikko saa helpommin jalkavammoja kuin muut myöhäiskomplikaatioiden vuoksi, jotka aiheuttavat hermovaurioita ja verisuonimuutoksia. Lisäksi korkeista verensokeriarvoista johtuva infektioriski kasvaa.
P: Se kuulostaa vakavalta. Mitä voin tehdä jalkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi?
S: On tärkeää, että tarkkailet jalkojasi päivittäin. Tarkkaile mahdollisia haavoja, rakkuloita, ihon punoitusta ja muita muutoksia. Käytä mielellään peiliä nähdäksesi jalkapohjien alle ja varpaiden väleihin tai pyydä apua joltakin. Pienet ongelmat saattavat helposti jäädä huomaamatta, jolloin niistä voi kehittyä suurempia ongelmia.
P: Selvä, teen niin. Onko jotain muuta, mitä minun tulee huomioida?
S: Pese jalat päivittäin haalealla vedellä ja miedolla saippualla. Kuivaa jalat huolellisesti, erityisesti varpaanvälit. Kosteus varpaiden välissä voi aiheuttaa sienitulehduksia. Pesun jälkeen voit käyttää hajustamatonta kosteusvoidetta, mutta vältä varpaanvälien rasvaamista.
P: Ymmärrän. Mitä teen kynsilleni?
S: Leikkaa kynnet suoriksi ja viilaa ne varovasti terävien reunojen välttämiseksi. Vältä kynsien leikkaamista liian lyhyiksi, äläkä pyöristä kulmia, koska ne voivat johtaa sisäänkasvaneisiin kynsiin ja tulehduksiin. Jos kynsien leikkaaminen tuntuu vaikealta, voit pyytää apua jalkahoitajalta.
P: Mitä minun tulee huomioida sukkien ja kenkien osalta?
S: Käytä puhtaita, kuivia ja saumattomia sukkia, jotka eivät hierrä. Vaihda sukat päivittäin. Valitse mukavat kengät, jotka eivät ole liian ahtaat. Huolehdi, että varpailla on riittävästi tilaa kengissä.
P: Selvä, yritän noudattaa näitä neuvoja. Mikä voi aiheuttaa jalkahaavoja?
S: Jalkahaavoja voi muodostua, jos sinulla on kivi kengässä, jos astut jonkin terävän päälle tai kengät painavat liikaa jalkojasi. Vältä paljain jaloin kävelemistä ja huolehdi, että kenkäsi sopivat hyvin, eivätkä ne hierrä.
S: On myös tärkeää, että käyt säännöllisesti tarkastuksissa lääkärilläsi tai jalkahoitajallasi. Sinun pitää ottaa yhteyttä, jos huomaat muutoksia jaloissa.
P: Kiitos kaikista tiedoista. Tuntuu hyvältä tietää, kuinka huolehdin jaloistani.
S: Ole hyvä! Pidä huolta jaloistasi ja hyvää päivän jatkoa. Ota uudelleen yhteyttä, mikäli sinulla on kysyttävää.
Lähde: https://www.diabetes.fi/sv/diabetesforbundet_i_finland/om_diabetes/senkomplikationer/friska_fotter
Tehtävät
2.1 Aukkotehtävät 1 & 2 (sanat)
2.2 Täydennystehtävä (sanat)
2.3 Aukkotehtävä (sanat)
3. Case: Diabetesepäily lapselle
Työskentelet sairaanhoitajana terveyskeskuksen päivystyksessä aamuvuorossa. Sinulle on tullut uusi potilas 13-vuotias Anton Mouhijärvi. Anton on tullut päivystykseen isänsä Vesa Mouhijärven kanssa.
Menet tarkkailuhuoneeseen. Poika makaa sairaalan tutkimussängyn (pritsin) päällä. Isä istuu vieressä tuolilla. Huoneessa on makea tuoksu. Poika näyttää huonovointiselta ja väsyneeltä. Hän mutisee jotain ja hengittää raskaasti.
Sinä: Hei, olen sairaanhoitaja Camilla.
Isä: Hei, olen Vesa Mouhijärvi, Antonin isä.
Otat Antonia kädestä kiinni.
Sinä: Hei, Anton. Miten voit?
Anton: Huonosti.
Samalla huomaat, että Antonin sormet ovat viileät. Rannepulssi kuitenkin tuntuu.
Isä: Anton on ollut huonovointinen jo kaksi päivää. Häntä oksettaa ja vatsa on arka. Ja pahus, pojan äiti on työreissulla Brysselissä.
Tarkistat potilaan tilanteen ABCDE- protokollan mukaan:
A. Poika vastaa kysymyksiisi väsyneen oloisesti. Pyydät poikaa aukaisemaan suunsa: kieli on aivan kuiva. Makea tuoksu voimistuu edelleen.
B. Mittaat pojan hengitystaajuuden, se on 26 X/min. Eli normaalia korkeampi. Seuraavaksi mittaat happisaturaation.
Sinä: Laitan tämmöisen tötterön sormeesi. Se mittaa veren happiarvoa. Tämä ei satu lainkaan.
Anton (mutisee): Joo, joo.
C. Mittaat Antonin verenpaineen.
Sinä: Mittaan verenpaineesi. Kierrän mansetin käsivartesi ympärille. Se puristaa hetken käsivarttasi. Nyt pitää olla puhumatta ja liikkumatta.
Anton: Joo joo.
Poika liikehtii kuitenkin koko ajan pritsillä levottoman oloisena.
Antonin isä ottaa poikaa olkapäästä kiinni ja sanoo:
Isä: Anton, kuuletko? Ole nyt hetki aivan rauhassa ja paikallaan.
Anton (ääni kuulostaa vihaiselta): Joo, joo.
D. Anton on unelias. Hän avaa silmät puhuttelulle. Hän on myös hieman kiukkuinen ja jopa sekava. Hän on tarttunut kiinni isän paidan helmaan ja kysellyt, milloin he pääsevät kotiin. Seuraavaksi haluat mitata Antonin verensokerin. Pyydät häntä pitämään kättään paikallaan ja Anton tottelee.
Verensokerilukema on 28 mmol/l.
E. Juuri nyt Anton ei ole pahoinvoiva. Vatsa on kuulemma kipeä. Palpoit Antonin vatsan ja se aristaa kauttaaltaan. Pissahätää ei nyt ole.
Soitat lääkärille. Raportoit tilanteen ISBAR:in mukaisesti.
Raportin lopussa kysyt lääkäriltä:
Sinä: Pääsetkö tutkimaan potilaan mahdollisimman pian? Ja voinko tehdä vielä jotakin ennen tuloasi?
Lääkäri: Olen siellä 15 minuutin kuluessa. Mittaa pojalta vielä ketoaineet. Punnitse hänet myös ja avaa suoniyhteys. Lähetämme hänet pian erikoissairaanhoitoon.
Sinä: Ok, mittaan ketoaineet. Punnitsen pojan ja avaan suoniyhteyden.
Lääkäri: Hienoa, nähdään pian.