Kätilötyö
1. Teksti: Aika synnyttää
Synnytys alkaa usein yllättäen – milloin, miten ja missä tahansa.
MILLOIN TAHANSA
Laskettu aika pitää harvoin paikkansa, usein lapsi syntyy raskausviikoilla 38-42. Koska synnytyspäivä on niin epävarma, on hyvä valmistautua synnytykseen ajoissa. Voi esimerkiksi pakata laukkunsa valmiiksi ajoissa. Laukku voi sisältää esimerkiksi vaihtovaatteita äidille, vauvanvaatteita sekä hygieniatuotteita, kuten hammasharjan, hammastahnan ja kamman. On myös hyvä ottaa mukaan pankkikortti tai käteistä ja kännykkä. Ei saa myöskään unohtaa ottaa mukaan äitiyskorttia ja KELA-korttia.
MITEN TAHANSA
Kaikki synnytykset ovat ainutlaatuisia ja ne voivat alkaa eri tavoilla. Synnytys on käynnissä, kun tulee säännöllisiä, kivuliaita supistuksia vähintään 10 minuutin välein. On myös mahdollista, että lapsivesi menee ja supistukset alkavat noin vuorokauden sisällä. Limatulppa voi irrota jo useita päiviä ennen kuin synnytys alkaa, mutta se voi tulla ulos vasta samana päivänä, kun synnyttää.
MISSÄ TAHANSA
Usein on jonkinlainen aavistus, että synnytys lähestyy ja yleensä ehtii sairaalaan ajoissa. Jos matka on pitkä ja synnytys yllättää, on täysin mahdollista, että synnytys tapahtuu autossa, ambulanssissa tai taksissa. Jotkut valitsevat synnytyksen kotona kätilön kanssa. Silloin kyseessä on suunniteltu kotisynnytys.
Yhteistä kaikille synnytyksille on, että niissä kaikissa on kolme vaihetta: avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jälkeisvaihe.
AVAUTUMISVAIHE
Avautumisvaiheessa kohdunsuu avautuu 10 cm. Supistukset ovat kivuliaita ja säännöllisiä. Supistusten tehtävänä on avata kohdunsuuta ja laskea sikiötä alaspäin synnytyskanavassa. Tämän vaiheen aikana on tärkeää yrittää rentoutua. On olemassa erilaisia menetelmiä, jotka auttavat: kylpy, hieronta, lämpö ja liike. Lääkkeellistä kivunlievitystä voi myös saada tarvittaessa.
PONNISTUSVAIHE
Ponnistusvaiheessa saa ponnistaa. Kätilön tehtävä on antaa neuvoja ja tukea synnyttäjää. Voi synnyttää eri asennoissa, kuten puoli-istuvassa asennossa sängyllä, kyykyssä tai nelinkontin. Vaiheen lopuksi syntyy lapsi. Vastasyntynyt lapsi saa Apgar-pisteitä ja niitä annetaan sydämen sykkeestä, hengityksestä, lihasjäntevyydestä, ärtyvyydestä ja ihon väristä.
JÄLKEISVAIHE
Tämän vaiheen aikana tulevat istukka ja kalvot ulos. Jos äiti on saanut repeytymiä välilihaan, ne ommellaan yhteen. Vauva alkaa imeä rintaa.
SANASTO
synnyttää föda
synnytys förlossning
laskettu aika beräknad tid
raskausviikko graviditetsvecka
valmistautua förbereda sig
pakata packa
vaihtovaatteet byteskläder
vauvanvaatteet babykläder
hygieniatuoteet hygienartiklar
hammasharja tandborste
hammastahna tandkräm
pankkikortti bankkort
käteinen kontant
äitiyskortti moderskapskort
KELA-kortti FPA-kort
ainutlaatuinen unik
säännöllinen regelbunden
kivulias smärtsam
supistus sammandragning
lapsivesi fostervatten
limatulppa slempropp
irrota lossna
yllättää överraska
valita välja IIa
kätilö barnmorska
suunniteltu kotisynnytys planerad hemförlossning
vaihe skede
avautumisvaihe öppningskede
ponnistusvaihe utdrivningsskede
jälkeisvaihe efterbörd
kohdunsuu livmodermun
avata öppna
laskea alaspäin sänka neråt
sikiö foster
synnytyskanava förlossningskanal
rentoutua slappna av
kylpy bad
hieronta massage
liike rörelse
kivunlievitys smärtlindring
tarvittaessa vid behov
ponnistaa krysta
tukea stöda
puoli-istuva asento halvsittande ställning
istua kyykyssä sitta på huk
nelinkontin stående på alla fyra
vastasyntynyt nyfödd
sydämen syke hjärtfrekvens
hengitys andning
lihasjäntevyys muskelspänning
ihonväri hudfärg
istukka moderkaka
kalvo hinna
repeytymä bristning
väliliha mellangård
ommella sy
imeä suga
rinta bröst
Tehtävät
1.1 Aukkotehtävät 1-3
1.2 Aukkotehtävä (sanat)
1.3 Täydennystehtävä (sanat)
2. Case: Hätätilanne synnytyksessä
Äiti: Onko kaikki kunnossa?
Kätilö: Sykekäyrällä on joitakin muutoksia. Vauvan sydänäänet ovat matalat. Voi olla, että vauvan on hankala olla tässä asennossa. Voitko kääntyä toiselle kyljelle?
Äiti: Toki… Auttoiko tämä?
Kätilö: Ei vielä. Suljen oksitosiinitipan ja tutkin kohdunsuun tilanteen. Joskus auttaa, kun kutittelee vauvan päätä. Sen pitäisi ärsyttää häntä, että sykekin palautuu normaaliksi.
Kätilö: Saanko tutkia nyt?
Äiti: Tutki vain, supistus meni juuri ohitse.
Kätilö: Nyt kosken… Täällä tuntuu napanuora. Osa siitä on luiskahtanut esiin. Paina kutsunappia! Käänny nelinkontin niin, että pylly pysyy ylhäällä ja nojaa päätä käsiin. Pidän kättä samassa paikassa ja painan samalla vauvan päätä ylöspäin, niin että vauvan pää ei kohdistaisi painetta napanuoraan. Näin vauva saa paremmin happea.
Lääkäri: Mitä on tapahtunut?
Kätilö: Napanuoraprolapsi. Pidän päätä ylhäällä, mutta sikiön sydänäänet heikkenevät edelleen.
Isä: Mitä nyt tapahtuu?
Lääkäri: Nyt on kiire, meidän täytyy saada vauva ulos mahdollisimman nopeasti. Menemme hätäsektioon. Äiti nukutetaan, joten isä ei voi tulla mukaan leikkaussaliin. Voit odottaa täällä ja kätilö tulee kertomaan lisää, kun vauva on syntynyt.
Kätilö: Täältä poikasi tulee! Onneksi olkoon! Kaikki meni sektiossa hienosti hätätilanteesta huolimatta. Sekä äiti että lapsi voivat hyvin. Lääkäri vielä viimeistelee ja ompelee sektiohaavaa, minkä jälkeen äiti siirretään heräämöön. Kun äiti herää nukutuksesta, voitte molemmat mennä häntä katsomaan.
SANASTO
hätätilanne nödsituation
sykekäyrä CTG-kurva
muutos förändring
vauva baby
sydänääni hjärtljud
matala låg
asento ställning
kääntyä vända sig
kylki sida (på kroppen)
sulkea stänga av
tippa (iv) dropp (iv)
tutkia undersöka
tilanne situation
kohdunsuu livmodermun
kutitella kittla
ärsyttää irritera
supistus sammandragning
koskea röra
napanuora navelsträng
kutsunappi larmknapp
nelinkontin på alla fyra
pylly rumpa
nojata luta
painaa trycka
happi syre
napanuoraprolapsi navelsträngsprolaps
sikiö foster
sydänääni hjärtljud
kiire bråttom
hätäsektio akut kejsarsnitt
nukuttaa söva
leikkaussali operationssal
kätilö barnmorska
ommella sy
sektiohaava operationssår
heräämö uppvakningsavdelning
Tehtävät
2.1 Aukkotehtävä (fraasit)
2.2 Ristikko
2.3 Täydennystehtävä (lauseet)
3. Case: Synnytyssairaalasta kotiutuminen
Kätilö: Huomenta! Mitä teille kuuluu?
Äiti: Huomenta! Kiitos todella hyvää. Imetys sujuu ja saimme jopa muutaman tunnin nukutuksi yöllä.
Kätilö: Hieno juttu. Koska voitte molemmat vauvan kanssa niin hyvin, voisi olla mahdollista kotiutua tänään. Mitäs mieltä olet?
Äiti: Se olisi hienoa!
Kätilö: Tietysti lastenlääkäri tutkii vielä vauvan, mutta jos tarkastuksessa on kaikki hyvin, pääsette lähtemään kotiin.
Kätilö: Ennen kuin lähdette kotiin, käymme läpi tärkeitä kotihoito-ohjeita.
Äiti: Se sopii kyllä.
Kätilö: Jälkivuoto kestää noin 4–8 viikkoa synnytyksen jälkeen. Nyt se voi olla runsasta, mutta ajan myötä se rauhoittuu. On täysin normaalia, että sen mukana tulee muutamia pieniä hyytymiä. Jälkivuodon aikaan kohtutulehduksen riski on suurentunut, joten on tärkeää huolehtia hygieniasta. Jos vuodat runsaasti tai sinulla on merkkejä infektiosta, ota yhteyttä naistentauti- ja raskauspäivystykseen.
Äiti: Mitä oireita kohtutulehdukseen tavallisesti liittyy?
Kätilö: Sinulla voi olla korkea kuume, alavatsakipua ja jälkivuoto haisee pahalta.
Äiti: Olen kuullut myös rintatulehduksesta.
Kätilö: Rinnat ovat tavallisesti arat ja sinulla voi olla jopa hieman lämpöä, kun maito lähtee nousemaan. Rintatiehyttukoksessa rinta voi punertaa, olla arka, lämmin ja muhkurainen. Jos rintatiehyttukosta ei hoida, voi se kehittyä rintatulehdukseksi. Silloin sinulla on myös kuumetta.
Äiti: Voiko jotenkin ehkäistä rintatiehyttukosta tai rintatulehdusta?
Kätilö: Jos sinulle tulee oireita, imetä mahdollisimman paljon, vaihtele imetysasentoa, tarkista vauvan imuote, hiero rintaa tukoksen kohdalta ja lypsä käsin. Ota yhteyttä terveyskeskukseen/tk:hon, mikäli oireet ei lievity vuorokaudessa tai sinulle nousee korkea kuume.
Kätilö: Synnytyksen jälkeen on tärkeä aloittaa lantionpohjalihasten treenaaminen. Jälkitarkastus tehdään yleensä neuvolassa 5–12 viikon kuluttua synnytyksestä. Olisiko sinulla kysyttävää?
Äiti: Milloin voimme aloittaa seksin?
Kätilö: Voitte aloittaa yhdynnät silloin kun itse haluatte. Jälkivuodon aikana on riski tulehduksille, niin suosittelemme käyttämään ehkäisynä kondomia sen ajan. Täysimetys voi suojata raskaudelta, mutta ei yksinään ole riittävä ehkäisymenetelmä.
Tehtävät
3.1 Aukkotehtävä (sanat)
3.2 Täydennystehtävä (sanat)
4. Teksti: Kivunlievitysmenetelmät synnytyksessä
Sanotaan, että synnytyskipu on kamalinta kipua mitä voi olla. Kuitenkin jokainen synnyttäjä kokee kivun yksilöllisesti. Tämän vuoksi on tärkeää arvioida kipua yhdessä synnyttäjän kanssa. Kätilö voi esimerkiksi kysyä: Kuinka arvioisit kipua asteikolla 0-10, jos 0 on ei kipua lainkaan ja 10 pahin kipu, mitä voit kuvitella.
Synnytyskipua ei voi poistaa kokonaan, mutta synnytyskivun lieventämiseksi on mahdollista hyödyntää sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä. Tutkimusten mukaan lääkkeelliset menetelmät ovat tehokkaampia kuin lääkkeettömät menetelmät. Lääkkeellisten kivunlievitysten merkittävin haitta on, että niiden käyttö sisältää usein riskejä ja sivuvaikutuksia sekä äidille että lapselle.
Lääkkeettömät kivunlievityskeinot ovat usein riskittömiä ja vailla sivuvaikutuksia. Lisäksi ne ovat yksinkertaisia ja edullisia käyttää. Lähes kaikki lääkkeettömät menetelmät ovat myös käytettävissä jo kotona ennen sairaalaan lähtöä. Tällaisia keinoja ovat mm. kylpy, suihku, lämpöpussi, hieronta, TENS, musiikki, äänenkäyttö ja erilaiset rentoutumismenetelmät.
Tavallisimmat lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät synnytyksessä ovat ilokaasu, paikallispuudutukset: PCB = paraservikaalipuudutus/kohdunkaulapuudutus ja PDB = pudendaalipuudutus/häpyhermon puudutus ja selkäpuudutukset: epiduraali- ja spinaalipuudutukset.
ILOKAASU: Synnytyksessä käytettävä ilokaasu on hapen ja ilokaasun seos, jota hengitetään maskilla. Kaasu vaikuttaa aivoihin rentouttaen niin, että kipu ei tunnu yhtä voimakkaalta. Ilokaasu on nopeavaikutteinen, ja vastaavasti se myös poistuu elimistöstä nopeasti huoneilmaa hengittämällä supistusten välissä. Ilokaasu on suosittu kivunlievitysmenetelmä, mutta sen teho vaihtelee. Joillekin ilokaasu toimii hyvin, mutta toisille ei lainkaan. Joillekin siitä tulee huono olo.
PCB (parakervikaalipuudutus tai kohdunkaulanpuudutus): PCB on paikallispuudutus, joka auttaa parhaiten avautumisvaiheessa. Synnytyslääkäri tekee gynekologisen tutkimuksen ja samalla hän injisoi puuduteainetta kohdunsuun ympärille. PCB on melko lyhytkestoinen ja vaikutus kestää korkeintaan parin tunnin ajan, mutta se voidaan toistaa tarvittaessa. Koska puudutus tapahtuu niin lähellä vauvaa, on olemassa riski, että vauvan syke laskee. Tämän vuoksi kätilö tarkkailee vauvan sydänääniä KTG:llä.
PUDENDAALIPUUDUTUS/HÄPYHERMON PUUDUTUS: Pudendaalipuudutus on paikallispuudutus ja se toimii parhaiten, kun se laitetaan juuri ennen ponnistusvaihetta. Sisätutkimuksen yhteydessä synnytyslääkäri tai kätilö puuduttaa häpyhermon, joka lähettää kipusignaaleja lantionpohjan, emättimen ja välilihan alueelta. Pudendaalipuudutteen haittana on, että se voi toimia liiankin tehokkaasti ja häiritä ponnistamistarpeen tuntemista.
EPIDURAALI- JA SPINAALIPUUDUTUS: Selkäpuudutteet ovat tehokkaimmat kivunlievitysmenetelmät synnytyksessä. Anestesialääkäri laittaa aina selkäpuudutukset. Riippuen siitä 1) kuinka auki kohdunsuu on ja 2) kuinka nopeasti synnytys etenee, valitaan joko epiduraali- tai spinaalipuudutus. Epiduraalipuudutuksessa epiduraalikatetri jätetään paikalleen alaselkään, jolloin kätilön on mahdollista antaa lisäannoksia, kunnes vauva on syntynyt. Spinaalipuudutus on helpompi laittaa ja sen vaikutus alkaa nopeammin, mutta se vaikuttaa ainoastaan 1-2 tunnin ajan ja yleensä sitä ei enää uusita. Selkäpuudutukset ovat turvallisia, mutta niihin liittyy joitakin riskejä ja sivuvaikutuksia, esimerkiksi kutina, pahoinvointi, verenpaineen lasku, virtsaamisen vaikeus, tärinä, päänsärky ja selkäsärky. Selkäpuudutteet voivat vaikuttaa myös synnytyksen kulkuun ja vauvan sydänääniin.
Tehtävät
4.1 Merkitse sanat
4.2 Ristikko
4.3 Sanelu
5. Interaktiivinen kuva: Synnytyssalin välineet
Tehtävät
5.1 Aukkotehtävä (sanat)
5.2 Ristikko
6. Interaktiivinen kuva: Synnytyksen välineet
Tehtävät
6.1 Aukkotehtävä (sanat)
6.2 Täydennystehtävä (sanat)
7. Case: Gynekologinen potilas
Kätilö: Gynekologi havaitsi ultraäänitutkimusta tehdessään kohdussa polyypin. Runsaiden vuotojesi hoitamiseksi polyyppi tulisi poistaa hysteroskopiassa. Samalla voimme asettaa hormonikierukan.
Potilas: Mitä hysteroskopiassa tapahtuu?
Kätilö: Instrumentti, jossa on optiikka mukana, viedään kohtuonteloon emättimen ja kohdunkaulan kautta ja kohdun sisäpuoli voidaan tutkia ja poistaa polyyppi. Toimenpide kestää noin 10–20 minuuttia ja se tehdään paikallispuudutuksessa.
Potilas: Tarvitseeko minun paastota toimenpidettä varten?
Kätilö: Se ei ole tarpeen. Voit syödä ja juoda normaalisti.
Potilas: Sattuuko se?
Kätilö: Suosittelemme, että otat 800 g ibuprofeenin ja 1 g parasetamolin paria tuntia ennen toimenpidettä. Toimenpiteen jälkeen voi esiintyä kipuja, mutta ne ovat usein melko lieviä. Jotkut sanovat, että säryt muistuttavat kuukautiskipuja. Kipua voit hoitaa ilman reseptiä saatavilla kipulääkkeillä. Sairauslomalle ei ole tarvetta.
Potilas: Ok. Minulla on huono kokemus aiemmin tehdystä toimenpiteestä. Olisikohan minun mahdollista saada jotain rauhoittavaa ennen toimenpidettä?
Kätilö: Tietysti, mutta tule tuolloin sairaalaan puolta tuntia ennen varattua toimenpideaikaa. Lisäksi sinulla tulee olla aikuinen saattaja kotimatkalle.
Potilas: Se sopii hyvin.
Kätilö: Toimenpiteen jälkeen sinulla voi olla muutaman päivän ajan veristä vuotoa. Sen vuoksi suosittelemme, että vältät viikon ajan uintia ja kylpyä. Jos olet yhdynnässä, niin kondomia olisi hyvä käyttää.
Potilas: Miten kauan tulosten saamisessa kestää?
Kätilö: Vastauksissa voi kestää 4–5 viikkoa. Näet vastauksen Omakannasta.
Kätilö: Jos sinulle tulee korkeaa kuumetta, runsasta tai pahanhajuista vuotoa tai niin kovia kipuja, ettet pärjää perussärkylääkkeillä, ota yhteyttä meihin tai päivystykseen.