Erilaisia sairauksia ja oireita
1. Sairauksia ja oireita: sanasto
SJUKDOMAR OCH SYMPTOM
SAIRAUKSIA JA OIREITA
alkoholism alkoholismi
allergi allergia
andfåddhet hengästyminen
andnöd hengenahdistus
astma astma
balansrubbning tasapainohäiriö
belastningskada rasitusvamma
benbrott luunmurtuma
bensår säärihaava
besvär vaiva
bihåleinflammation poskiontelotulehdus
blindtarmsinflammation umpilisäkkeentulehdus
blodpropp veritulppa
blåmärke mustelma
blödning verenvuoto
bristning revähdys
brott murtuma
bråck tyrä
brännskada palovamma
bröstsmärta rintakipu
bältros vyöruusu
böld paise
cancer syöpä
chock shokki
demens dementia
depression masennus
diabetes diabetes
diarré ripuli
diskbråck välilevyn pullistuma
domning puutuminen
eksem ihottuma
epilepsi epilepsia
feber kuume
följdsjukdom jälkitauti
förgiftning myrkytys
förkylning vilustuminen
förlamning halvaus
förstoppning ummetus
försträckning venähdys
förträngning ahtauma
gallstenar sappikivet
gikt kihti
gråstarr harmaakaihi
halsbränna närästys
halsont kurkkukipu
hemorrojder peräpukamat
hjärnblödning aivoverenvuoto
hjärnhinneinflammation aivokalvontulehdus
hjärnskada aivovamma
hjärnskakning aivotärähdys
hjärtattack sydänkohtaus
hjärtinfarkt sydäninfarkti
hjärtmuskelinflammation sydänlihastulehdus
hjärtsjukdom sydänsairaus
hjärtstillestånd sydänpysähdys
hjärtsvikt sydämen vajaatoiminta
hosta yskä
huvudvärk päänsärky
hälsoproblem terveysongelma
illamående pahoinvointi
infektion infektio
inflammation tulehdus
influensa influenssa
klaffel läppävika
klåda kutina
kramp kouristus
kranskärlssjukdom sepelvaltimotauti
kräkning oksennus
känselstörning tuntohäiriö
ljumskbråck nivustyrä
luftbesvär ilmavaiva
luftrörskatarr keuhkoputkentulehdus
lunginflammation keuhkokuume
magont vatsakipu
magsår vatsahaava
mensvärk kuukautiskipu
migrän migreeni
minnesstörning muistihäiriö
navelbråck napatyrä
näsblödning nenäverenvuoto
panikångest paniikkihäiriö
sendrag suonenveto
sjukdom sairaus
skallskada kallovamma
smärta kipu
snuva nuha
solsting auringonpistos
stelkramp jäykkäkouristus
stress stressi
stroke aivohalvaus
störning häiriö
svimning pyörtyminen
svindel huimaus
svullnad turvotus
symtom oire
sår haava
sömnapné uniapnea
tandvärk hammassärky
urinvägsinflammation virtsatietulehdus
utbrändhet loppuunpalaminen
värk särky
vätskeförlust nestevajaus
åderbrock suonikohjut
ångest ahdistus
ämnesomsättningssjukdom aineenvaihduntasairaus
ätstörning syömishäiriö
ögonskada silmävamma
öronvärk korvasärky
Tehtävät
1.1 Aukkotehtävä (sanat)
1.2 Mikä sairaus?
1.3 Monivalinta (oireet) 1
1.4 Monivalinta (oireet) 2
1.5 Täydennystehtävä (sanat)
1.6 Aukkotehtävä (sydän-, keuhko- tai munuaissairaus)
1.7 Aukkotehtävä (neurologinen sairaus, reuma- ja verisairaus)
2. Case: Akuutti vatsakipu
(DG: Divertikuloosi, divertikuliitti = suolen seinämän pullistumia, jotka ovat tulehtuneet. Divertikuliitti, riski ileukseen = suolitukos)
Eva Lundström, 68 vuotta, tulee sairaalan päivystyspoliklinikalle ilman lähetettä vaikeiden vatsakipujen ym. takia.
Sinun täytyy ottaa hänet vastaan ja haastatella/esittää oikeita kysymyksiä, kun teet kipuanalyysiä ja tutkit häntä selvittääksesi, mistä hänen vatsakipunsa johtuu. Sinun pitää käyttää ISBARia haastattelussa ja ABCDE:tä kliinisessä tutkimuksessa.
Osa 1: Potilashaastattelu
S: Hei! Nimeni on Sanna ja minä huolehdin sinusta tänään täällä päivystyspoliklinikalla.
S: Mikä sinun nimesi on ja mikä on syntymäaikasi?
P: Nimeni on Eva Lundström ja olen syntynyt 07.08.55.
S: Sanotko vielä loppuosan?
P: Se on xxxx niin kuin Ville.
S: Miksi olet hakeutunut päivystykseen?
P: Minulla on vatsa kipeä.
S: Milloin kivut alkoivat tai kuinka kauan sinulla on ollut niitä nyt?
P: Kivut alkoivat muutama päivä sitten. Ne eivät häviä, vaan ovat pahentuneet päivä päivältä.
S: Teitkö jotakin erikoista, kun kivut alkoivat?
P: En. Mutta minulla on silloin tällöin ollut vatsakipua.
S: Missä sinulla on kipuja?
P: Kivut ovat enimmäkseen vatsan vasemmalla puolella.
S: Miltä kivut tuntuvat?
P: Jomottavilta. Kivut eivät ole menneet ohi.
S: Kuinka kovia kivut ovat asteikolla 0-10? 0 tarkoittaa ei kipuja ja 10 tarkoittaa sietämättömiä kipuja.
P: Noin 4-5
S: Onko sinulla aikaisemmin ollut vastaavaa kipua?
P: Kyllä minulla on ollut. Olen ollut terveyskeskuksessa. Siellä minut on tutkittu ja todettu, että minulla on suolistopullistumia. Vatsani on ollut kovalla ja minulla on silloin tällöin ummetusta. Minulle on määrätty lääkettä, jotta uloste pysyy pehmeänä.
S: Mitä lääkettä olet saanut ummetuksen ennaltaehkäisyyn?
P: Käytän Visibliniä® 30 ml x 3 ja siksi minun täytyy juoda paljon. Laxoberon®-tippoja, 20 tippaa x 1 otan tarvittaessa.
S: Mitä muita sairauksia sinulla on??
P: Minulla on tyypin 2 diabetes ja korkea verenpaine.
S: Mitä lääkkeitä sinulla on näihin sairauksiin?
P: Diformin retard® 500 mg x 2 diabetekseen. Bisoprolol® 5 mg x 1 korkeaan verenpaineeseen.
S: Milloin vatsasi on toiminut viimeksi?
P: Kolme päivää sitten.
S: Kuinka usein vatsa toimii?
P: Se on kovalla ja minulla on joskus vaikeuksia saada sitä toimimaan. Voi olla useita päiviä ulostamisten välissä. Silloin otan Laxoberon® ja silloin se alkaa toimia paremmin.
S: Oletko ottanut Laxoberonia® nyt?
P: Kyllä, mutta se ei ole auttanut.
S: Oletko ottanut jotakin kipulääkettä?
P: En.
S: Mitä muita oireita sinulla on?
P: Tuntuu, että minulla on turvotusta vatsassa. Minun on vaikea hengittää. Voitko kohottaa sängynpäätyä?
S: Kyllä. Tuntuuko nyt paremmalta?
P: Kyllä.
S: Onko sinulla pahoinvointia?
P: Ei.
S: Oletko oksentanut?
P: En.
S: Oletko pystynyt syömään mitään?
P: Olen syönyt ja juonut, mutta oloni tuntuu täydeltä, koska vatsa ei ole toiminut.
S: Mittaan saturaatiosi ja tarkistan hengityksesi. Saturaatio näyttää, kuinka hyvä hapetus sinulla on. Laitan saturaatiomittarin sormeesi. Saturaatio on 91, eikä se ole hyvä. Hengitystaajuutesi on 22. Se on nopeampi kuin normaalisti. (HUOM! Potilaalle ei sanota, että aikoo laskea hengityksen, sillä potilas voi vaikuttaa hengitystaajuuteensa.)
S: Meidän täytyy antaa lisähappea. Laitan sinulle happimaskin. Tuntuuko hyvältä?
P: Kyllä, ihan ok.
S: Mittaan myös verenpaineesi ja pulssisi.
S: Verenpaine on 154 /85. Pulssi on 92.
P: Onko se hyvä?
S: Verenpaine on vähän liian korkea. Pulssisi on vähän nopea. Se voi johtua kivuistasi.
S: Onko sinulla kuumetta?
P: Tunnen oloni lämpimäksi, joten ehkä minulla on kuumetta.
S: Mittaan sinulta kuumeen.
S: Se on 38,8.
S: Tutkin vatsasi. Kohotan sängynpäätyä aavistuksen ja laitan tyynyn polviesi alle, niin että vatsalihaksesi rentoutuvat. Tuntuuko hyvältä?
P: Kyllä.
Tarkkailu.
S: Otan peiton pois ja saat avata pyjamasi, jotta näen, miltä vatsasi näyttää.
(Onko se pehmeä, turvonnut, pinkeä, kova, onko värimuutoksia, näkyviä kohoumia, leikkausarpia?)
S: Onko sinulla joitakin vatsasairauksia?
P: Kyllä, minulla on suolistopullistumia, jotka on diagnosoitu muutamia vuosia sitten.
S: Onko vatsaasi leikattu?
P: Minulle on tehty sappikivileikkaus noin 10 vuotta sitten. Olen voinut sen jälkeen hyvin.
S: Vatsa on mahdollisesti vähän turvonnut.
P: Minulla on myös ylipainoa, joten se voi olla rasvakudosta.
Kuunteleminen.
S: Nyt kuuntelen stetoskoopilla vatsaasi. Lämmitän stetoskooppia kädessäni, ettei se ole niin kylmä. Kuuntelen suoliääniäsi vatsan neljästä eri kohdasta.
S: Suoliäänet kuuluvat heikosti.
Tunnustelu.
S: Nyt painelen vatsaasi. Sano, jos tekee kipeää.
P: Ottaa eniten kipeää, kun painelet vasemmalta puolelta.
S: Otan yhteyttä lääkäriin ja raportoin löydöksistäni. Katsotaan, mitä verikokeita ja muita tutkimuksia hän määrää.