Erilaisia ruokavalioita
1. Ruokavalio: sanasto
KOST RUOKAVALIO
allmän sjukhuskost perusruokavalio
diabeteskost diabetesruokavalio
dialyskost dialyysiruokavalio
fettreducerad kost vähärasvainen ruokavalio
giktkost kihtiruokavalio
gallkost sappiruokavalio
kolesterolsänkande kost kolesterolia alentava ruokavalio
laktosfri laktoositon
låglaktos vähälaktoosinen
mjölkfri maidoton
glutenfri gluteeniton
vegetarisk kost kasvisruokavalio
vegansk kost vegaaninen ruokavalio
laktovegetarisk kost laktovegetaarinen ruokavalio
proteinfattig kost vähäproteiininen ruokavalio
Tehtävät
1.1 Aukkotehtävä (sanat)
1.2 Sanakortit
2. Infotaulu: Tietoa laktoosi-intoleranssista
Potilaiden, joilla on laktoosi-intoleranssi, pitää syödä joko vähälaktoosista tai laktoositonta ruokaa.
Patienter med laktosintolerans ska äta antingen laktosfattig eller laktosfri kost.
Potilaiden, jotka eivät ollenkaan siedä laktoosia, täytyy syödä vain laktoositonta ruokaa. Potilaiden ei pidä myöskään käyttää vähälaktoosisia maitotuotteita tai vastaavaa.
Patienter som inte alls tål laktos ska äta bara laktosfri kost. Patienterna ska inte heller använda laktosfattiga mjölkprodukter och dylikt.
Laktoosia on maidossa ja muissa maitotuotteissa, esim. jogurtissa, viilissä, raejuustossa, rahkassa, kermassa, juustossa, jäätelössä ym. Näistä on olemassa vähälaktoosisia tuotteita, joihin on lisätty kalsiumia ja D-vitamiinia.
Laktos finns i mjölk och andra mjölkprodukter, t.ex yoghurt, fil, grynost, kvarg, grädde, ost, glass mm. Av dessa finns det laktosfattiga produkter med tillsatt kalcium och D-vitamin.
Oireita, joita laktoosi-intoleranssista kärsivillä potilailla voi olla, ovat ilmavaivat, vatsan turvotus, ripuli ja vatsakivut.
Symtom som patienter med laktosintolerans kan ha, är gasbesvär, uppsvälld mage, diarré och magsmärtor.
Tehtävät
2.1 Aukkotehtävä (sanat)
2.2 Ristikko
3. Infotaulu: Tietoa gluteenittomasta ruokavaliosta
Gluteeniton ruokavalio on keliakian ainoa hoitomuoto. Gluteenia on vehnässä, rukiissa ja ohrassa ja tuotteissa, jotka sisältävät näitä viljalajeja.
En glutenfri kost är den enda behandlingen av celiaki. Gluten finns i vete, råg och korn och i produkter som innehåller dessa sädesslag.
Gluteenittomia viljalajeja ovat kaura, riisi, tattari, maissi, kvinoa ja hirssi.
Glutenfria sädesslag är havre, ris, bovete, majs, quinoa och hirs.
Keliakia on autoimmuunisairaus. Niillä henkilöillä, joilla on keliakia, gluteeni aiheuttaa tulehdusta/vahinkoa ohutsuolen pinnalla. Heillä voi olla esim. seuraavia oireita: vatsakipua, turvotusta ja ilmavaivoja. Lisäksi ravintoaineiden huono imeytyminen voi aiheuttaa ripulia, väsymystä ja painonlaskua.
Celiaki är en autoimmunsjukdom. Gluten orsakar inflammation/skada i tunntarmsslemhinnan hos personer med celiaki. Följande symptom kan man ha t.ex buksmärta, uppblåsthet och gasbildning. Dessutom kan man få diarré, trötthet och viktminskning p.g.a. malabsorption av näringsämnen.
Tehtävät
3.1. Täydennystehtävä (kirjaimet)
3.2. Täydennystehtävä (lauseet)
4. Infotaulu: Tietoa sappiruokavaliosta
Muista, että paistettu ja friteerattu ruoka sisältää paljon rasvaa. Vähennä rasvaisten elintarvikkeiden nauttimista, koska rasvainen ruoka voi laukaista sappikivikohtauksen. Vältä syömästä savustettua ja paistettua ruokaa, kurkkua, omenaa, paprikaa ja kananmunaa, sillä ne aiheuttavat usein vaivoja.
Kom ihåg att stekt och friterad mat innehåller mycket fett. Minska intaget av feta livsmedel eftersom fet mat kan utlösa gallstensanfall. Undvik att äta rökt och stekt mat, gurka, äppel, paprika och ägg för de ger ofta besvär.
Vähärasvaisen proteiinin, kuten broilerin, kalkkunan ja kalan nauttiminen on hyväksi. Ruoan keittäminen tai valmistaminen padassa, uunissa tai mikroaaltouunissa on hyvä.
Ett måttligt intag av magert protein, som kyckling, kalkon och fisk är bra att äta. Att koka maten eller tillaga den i lergryta, ugn eller mikrovågsugn är bra.
Syö pienempiä annoksia säännöllisesti isojen aterioiden sijaan, koska se vähentää sappirakon rasitusta.
Ät mindre portioner regelbundet istället för stora måltider, eftersom det minskar belastningen på gallblåsan.
Tehtävät
4.1 Täydennystehtävä (sanat) + Aukkotehtävä (sanat)
4.2 Täydennystehtävä (sanat)
5. Infotaulu: Tietoa ravinnosta kihdin yhteydessä
Kihti on niveltulehduksen muoto, joka johtuu liian korkeasta virtsahappopitoisuudesta veressä. Virtsahappo muodostuu, kun aineet nimeltään puriinit hajoavat kehossa. Niveliin muodostuu happokristalleja, mikä johtaa kipuun ja tulehdukseen. Riski saada kihtikohtaus kasvaa, kun virtsahappotasot nousevat.
Gikt är en form av artrit som uppstår p.g.a. för hög halt av urinsyra i blodet. Urinsyra bildas när ämnen som heter puriner bryts ned i kroppen. Det bildas syrakristaller i lederna, vilket leder till smärta och inflammation. Risken för att utveckla ett giktanfall ökar med stigande urinsyranivåer.
Vettä on hyvä juoda runsaasti, 1,5-2 litraa päivässä, mikä auttaa poistamaan ylimääräisen virtsahapon elimistöstä. Ole varovainen fruktoosilla makeutettujen mehujen ja juomien kanssa. Vältä alkoholipitoisia juomia.
Det är bra att dricka mycket vatten, 1,5 - 2 liter per dag, för att hjälpa till att spola ut överskott av urinsyra från kroppen. Var försiktig med juice och drycker som är sötade med fruktos. Undvik alkoholhaltiga drycker.
On hyvä syödä paljon kasviksia. On ok syödä normaalikokoinen annos lihaa, kalaa tai siipikarjaa (100-125 grammaa).
Det är bra att äta mycket grönsaker. Det går bra att äta en normalstor portion kött, fisk eller fågel (100-125 gram).
Älä syö runsaasti puriinia sisältäviä ruokia: sisäelinruokia kuten maksaa, veripalttua ja munuaista. Vältä myös lahnaa, silliä, makrillia, sardiineja, sardelleja, anjovista ja kalanmätiä.
Ät inte livsmedel som innehåller mycket puriner: inälvsmat som lever, blodpudding och njure. Undvik också braxen, sill, makrill, sardiner, sardeller, ansjovis och fiskrom.
Jos olet ylipainoinen, yritä laihtua hitaasti, mutta älä paastoa.
Om du är överviktig, försök gå ner i vikt långsamt, men fasta inte.